Poika tuli taloon

Jopas ovat viikot kuluneet nopeaan! Menoja, tuloja ja muuta sutinaa on ollut riittämiin niin reilusti ettei aina aamulla ole tiennyt toteutuuko päivä niin kuin olen suunnitellut. Useimmiten se ei tapahtunut suunnitelmien mukaan....


Edellisessä postauksessa kerroin miten lähetin sähköpostia kasvattajalle. Sainkin sitten seuraavana päivänä puhelinsoiton Turusta. Olin juuri silloin ruokakaupassa ja keskustelu sujui hyvin siellä maito- ja juustohyllyjen lomassa :) Sovimme, että saan postitse pari kuvaa pennusta ja mikäli pidän näkemästäni, maksan varausmaksun. Sain kuvat tiistaina ja päätin ostaa Alfredin. Onneksi viikko meni sukkelaan ja pääsin perjantaina hakemaan pentua kasvattajalta. Teimme paperityöt valmiiksi ja nappasin koiran kuljetushäkkiin, ressukka huusi lähes koko paluumatkan. Olin itsekin aivan itku kurkussa, kun ajattelin pennun saavan pahojakin traumoja. Pysähdyimme lähellä Helsinkiä eräällä huoltoasemalla ja koira sai olla hetken sylissäni. Kotona ensimmäinen ilta meni ihmetellessä ja tutkiessa uutta paikkaa. Pentu nukkui ensimmäisen yön hyvin, kävimme aamulla klo 06:00 aikaan ulkona, sitten vähän ruokaa ja takaisin nukkumaan.


Alfred on sopeutunut hyvin, tosin vessa-asioiden opettelu on vielä aivan alussa. Herkkujen avulla yritän opettaa koiruuden sisäsiistiksi. L on käynyt päivisin antamassa Allulle ruokaa, kääpiökokoinen pentu tarvitsee vielä tässä iässä ainakin kolme kertaa päivässä murkinaa.

Kesäväsymys

Järkyttävä väsymys painaa pientä työntekijää arkisin, siksi kirjoittaminen on jäänyt vähemmälle, työpäivänkin jälkeen riittää kaikenlaista nyhertämistä vaikka kuinka.


Kesän valoisat aamuyöt ovat tehneet minusta herkästi heräävän, monena yönä herään noin klo 2 ja toisen kerran klo 4, sitten saatankin herätä juuri ennen kännykän herätystä. Jossain kumman horteessa onnistun pukemaan, viemään koiran ulos, sutimaan naamani, tekemään aamiaisen ja vaihtamaan vaatteet. Toisen kahvikupin kohdalla kaksi aivosoluani yleensä virkistyvät, jos aikovat ylipäätään käynnistyä päivän aikana...


Tiedän kroppani olevan tällä hetkellä kovilla, käyn useammin liikkumassa ja toiseksi verenpaineeni on todistetusti koholla ainakin arkisin, se taatusti rasittaa elimistöä. No, nyt vain toivoa sopii ettei kohonneesta verenpaineesta ole jatkossa seuraamuksia, lääkärin kanssa sovimme kahden viikon seurantajaksosta. Luvut ovat inhimilliset minun ikäiselleni, mutta koska viikonlopun aikana on huomattavasti maltillisemmat luvut, niin syy on kyllä Ruoholahdessa.


Jottei tästä tulisi nyt mitään terveyskatsausta niin muutama sananen parista minua kiinnostaneesta artikkelista. Työmatkani aikana tulee luettua ajankuluksi lehtiä, tässä kevään ja kesän aikana kyseessä ovat olleet Optio ja SK. Optiossa oli mielenkiintoinen artikkeli keskiluokkaisten naisten rahankäytöstä ja nimenomaan Intiassa ja muissa kehittyvissä maissa. Näiden daamien kukkaroissa asuu nimittäin suuri valta, kyseessä on niin suuri määrä yksilöitä. Juttu oli monisivuinen, mutta pointtina oli se, että keskiluokkaisen naisten vaurastuessa myös perhe hyötyy siitä, koska naiset tunnetusti ostavat lapsilleen tavaroita/palveluita. Kulutuksen ennustaminen on vaikeaa kehittyvien maiden osalta, koska ne ovat niin riskialttiita pienellekin muutoksille. No, juttu oli kuitenkin erittän mielenkiintoinen ja paljon laajempi kuin nyt muistan.


Toinen mielenkiintoinen juttu oli tupakoinnin ja aivojen koon korrelointi keskenään. Tupakoitsijoilla on kuulema pienemmät aivot noin keskimäärin. Tätä Hesarin pientä juttu lukiessani mietin, että onko tässä kyseessä "Kumpi oli ensin - muna vai kana?" tyyppinen teema, mutta kai asiasta on oikein tehty yliopistotasoinen tutkimus.


Kaiken mälsän arjen keskellä olen yrittänyt pitää jotain kivaa asiaa taustalla pyörimässä. Viime yönä lähetin eräälle yorkkikasvattajalle sähköpostia, Turussa olisi pentuja tarjolla! Haluaisin Ferolle kaverin, mutta koska en voi pitää mitään pentulomaa niin uuden pennun tuleessa pitäisi saada hoitaja osaksi aikaa päivästä. Se saattaa olla suurin ongelma. Rahaa kyllä on pennun ostoon...