Kuvassa oikealta vasemmalle: isosiskoni, äitini, iso-isoäitini ja isoäitini. Kuva on otettu joskus 50-luvun lopulla Rapakko-saaressa.
Vuodatuksen (http://mannaaa.vuodatus.net/blog/1464108) puolella kirjoitin äidin suvustani ja mullahan on ollut tarkoitus tehdä jonkinlaista sukuselvitystä etenkin äidin puolen suvusta ja myöhemmin ehkä isän suvusta myös.
Viime viikonloppuna googlailin aikani kuluksi ja löysin kaksi mielenkiintoista artikkelia, jotka vastaavat pariin minua askarruttaneeseen kysymykseen. Ensimmäinen lainaus on katkelma Wenne/Wenno-suvun sukuselvityksestä:
26. Miss Wenno; syntyi noin 1590. Miss avioitui Yrjänä Olavinpoika Pistolekors, poika : Olli Jönsinpoika Leskinen ja Tuntematon , 1618. Yrjänä syntyi 1596 Tavisalmi, Vehmasmäki, kuoli 16 Mar 1663 Kuopio, Kallislahti, Mönkkölä, 67-vuotiaana, haudattiin 16 Mar 1664 Sulkava. Yrjänä tunnettiin myös nimellä Jöran Olofsson Pistolekors.
Tuli 1614 Kallislahteen serkkunsa Antti Leskisen ratsumieheksi ja yleni 1615 ruodunjohtajaksi. Nimitettiin 1619 vänrikiksi ja 1621 marssi 90 miehen vahvuisenosaston kanssa Baltiaan Narvaan ja sieltä Pärnun kautta luutnantiksi ylennettynä 1629 Riikaan. Värväsi 1622 sotaretkelleen Tallinasta sotilaita mukaansa. Palasi 1635 joukko-osastonsa kanssa Suomeen. Merkitty 1623-1627 Vehmasmäenkylän henkikirjoihin ratsumieheksi. Aatelissuvun historiassa on maininta, että hän on Suomessa tuntemattomassa paikassa. Taitavana pyssynkäyttäjänä Yrjö Ollinpojan kerrotaan taistelun tuoksinassa pelastaneen Ruotsin kuninkaan hengen ampumalla tungoksessa ristiasennossa olevilla pistooleilla päälle tunkeneet viholliset. Tästä urotyöstä kuningatar Kristiina aateloi 22.11.1645 Yrjö Ollinpojan, joka otti aatelisnimekseen 'Pistolekors' - (suomeksi: 'pistoolit ristissä'). Ilmeisesti mukanaolo vieraan maan sotajoukoissa oli hyvin tuottoisaa, koska Yrjö Ollinpojan maaomaisuus Suomessa kasvoi sodan aikana huomattavasti. Hän omisti maatiloja ja kartanoita muun muassa Aholahdessa, Partalassa, Sulkavalla, Säämingissä ja Kiuruvedellä ja riiteli lopulta vielä Antti Leskisen maat Kallislahdestakin itselleen. Sittemmin Olavinlinnan komentajina toimi muunmuassa Yrjö Ollinpojan jälkipolvet Aabraham ja Israel Pistolekors, joista edellisen haarniska on nähtävissä Kansallismuseossa Helsingissä. Runsaassa parissa sadassa vuodessa koko vauras suku hajosi ympäri Suomenlahtea niin, että Suomesta ei 1900-luvulla tavata enää yhtään Pistolekors-nimellä olevaa henkilöä. Viimeiset Pistolekors-suvun jäsenet Savonlinnan seudulla elivät Loikansaaren kartanossa 1800-luvun lopulla. Pistolekors-sukua tavataan nykyään Ruotsista, Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Kanadasta.
Nämä pätkä selvitti lopullisesti mistä sukunimi on saanut alkunsa ja miten Leskisen suku liittyy meihin. Tosin olen lukenut muistaakseni aateliskalenterista ettei sukua ole tavattu Suomesta 1930-luvun jälkeen.
Lisäksi löytyi tämä pätkä:
Erik Yrjönpoika Pistolekors syntyi 9 Tou 1628 Kuopio, Kallislahti ja kuoli 13 Tou 1700 Viro, Pärnu, 72-vuotiaana. Eversti.
Lähetettiin Ruotsin armeijan leivissä everstiksi Viroon. Toimi Baltian komendanttina ja omisti muun muassa linnoja Latviassa ja Virossa. Suku keräsi Baltiasta suuren omaisuuden ja suku jatkuu Saksassa.
Tämä selvittää miksi sukua löytyy Saksasta.
Savon Sanomat on myös kirjoittanut Pistolekors-suvusta:
Partalan kartanon, joka myös Rauhanhovina tunnetaan, historia on kiinteästi sidoksissa Olavinlinnan historiaan. Sulkavalla sijaitsevan Partalan menneisyyteen antaa voimakkaasti leimansa kartanon sijainti Ruotsin ja Venäjän valtakuntien hankauskohdassa.
Jöran Olofsson, joka 1600-luvun puolivälissä aateloitiin nimellä Pistolekors, oli Partalan kartanon tradition mukaan alun perin Viipurin linnan päällikön Axel Tottin luottomies, eräänlainen aliupseeri. Partalan tradition mukaan Jöran Olofsson ei kuulunut Leskisten eikä Partasten sukuun, toisin kuin eräät tutkimukset väittävät. Hän toimi herransa hyväksi Puolan sodassa entisaikojen merirosvojen mallia noudattaen: häikäilemättä ja ryöstellen. Jöran Olofsson sai ruotsalaisilta poikkeuksellisen paljon suosiota siihen nähden, että hän oli syntyperältään suomalainen. Jöran Olofsson sai elämänsä aikana hankittua itselleen melkoisen omaisuuden. Esimerkiksi Mönkkölän kartanon lisäksi hän sai haltuunsa Säämingin hallintopitäjän Puumalan neljänneskunnan Kuhataipaleen kymmeneskunnasta kuninkaankartano Partalan. Nämä kartanot eivät sittemmin jääneet tyhjilleen: Jöran sai viisi poikaa, jotka perivät aatelisarvon ja ylenivät armeijaurallaan eversteiksi, jotka hankkivat mainetta kolmikymmenvuotisessa sodassa ja palvelemalla aikansa Ruotsin hovissa. Jöran Olofssonin kuoltua nuorin hänen pojistaan, Abraham, peri Partalan. Sodissa vammautunut everstiluutnantti oli 1600-luvun lopulla Olavinlinnan päällikkö ja kiistatta Savon mahtavin mies. Hänen sotisopansa ja Pistolekorsien sukuvaakuna (niin sanottu surusauva) kulkeutuivat Sulkavan kirkon kautta Suomen Kansallismuseoon. Abraham Pistolekorsin haarniska on tänäkin päivänä esillä Kansallismuseossa, kun taas mahtavan kokoinen vaakuna on Olavinlinnan museossa. Abraham kuoli vuonna 1699, ja hänet haudattiin Sulkavalle Pistolekors-suvun hautakammioon. Kun hauta avattiin 1900-luvulla, löytyi hautakammion lattian alta muun muassa lasten jäännöksiä. Partalan tradition mukaan löytyneet ruumiit saattavat kuulua Abrahamin nuorina kuolleille jälkeläisille.
....Partala on jaksanut kiinnostaa ihmisiä, ja esimerkiksi Pistolekors-suvun Kanadassa asuvat edustajat ovat vierailleet kartanossa useammankin kerran.
Äidin puolen sukulainen on selvittänyt sukua ja tehnyt suvun jäsenille omat sivut. Koska minulla ei ole enää äidin puolen läheisiä sukulaisia elossa, saan tietoa ainoastaan selvittämällä itse, kukaan ei siis kerro mitä iso-iso-isoisä teki jne.
No, nyt selvisi lisäksi mistä Dahlström-sukunimi on peräisin.
1. Kauppias Elias Dahlström Ruotsista
2. Hänen poikansa Lars Erik Dahlström, joka tuli Ruotsista Suomeen
3. Hänen poikansa Anders Dahlström s. 1780- 1782 (avioton lapsi)
4. Hänen poikansa Emanuel Dahlströmin s. 04.01.1810
5. Hänen poikansa Gustaf Adolf Dahlström
6. Hänen poikansa AIMO EMIL DAHLSTRÖM s. 08.05.1899 (=isoisäni)
*****
Ja miksi sitten tutkin tätä asiaa.... ehkä selvittääkseni miksi juuri minä olen sellainen kuin olen ja onhan tässä yksi rajapyykki kohta ylitettävänä!
Tekstit
