Itkupotkuraivari

Tutkiskelin vastaamattomia puheluita kännykässäni hetki sitten ja googlettamalla selvisinkin muutama epäilyttävä numero. Pahaksi onneksi yksi vastaamaton puhelu liittyi hakemaani työpaikkaan ja vieläpä kivaan sellaiseen.


Arvatkaa ketuttaako?


Lisäksi mun herkkulakkoni on kokemut kaksi kolausta kuluneella viikolla: ensiksi asiasta tietämätön työkaverini osti mulle herkkupullan, joka mun oli "pakko" sitten syödä ja äsken J teki meille vohveleita... tähän samaan ketutukseen voin sitten syödä sen yhden tippaleivänkin, peli on jo menetetty :(

Kamppi vie rahasi!

Tämä ennustus on melkein käymässä toteen, ikävä kyllä!


Kuljen Kampin ostoskeskuksen läpi kahdesti työpäivän aikana ja se on luonnollisesti täynnä houkutuksia. Ensimmäisen työviikon päätteeksi ostin kaksi alennusreuhkaa tulevaa matkaa varten. Eilen olin jo vähällä ostaa uudet Eccon saappaat, onneksi niiden väri ei ollutkaan oikea ja ne jäivät suosiolla kauppaan. En tee munakoison värisillä saappaailla mitään...


Sen sijaan tervehdin ilolla Leonidaksen suklaapistettä! Ehkäpä siellä tulee jatkossa vierailtua työviikon jälkeen, kun haluaa hemmotella itseään muulla kuin typerällä maitosuklaalla :D Kesällä käyn taatusti mielelläni Ben & Jerry´sillä, vaikka se jäätelö on ällömakeaa. Nautittava siis pieninä annoksina.


Mitä tulee uuteen työympäristöön, niin olen kyllä ollut erityisen tyytyväinen uskallukseeni tehdä niinkin iso muutos elämässäni. Kaikki stressioireeni ovat kadonneet ja jaksaminen on ihan eri luokkaa kuin ennen. Sääliksi käy niitä ihmisiä, jotka hissuttelevat läpi elämänsä semi-tyytyväisinä.....

Annus horribilis

Vuosi 2009 ei jää muistoihini mitenkään hohdokkaana vuotena.


Aluksi oli työpaikan muutto uusiin tiloihin, vihasin paikkaa jo ensinäkemästä. Se tunne ei muuttunut ajan kuluessa yhtään sen paremmaksi. Toiseksi työn sisältö ei ollut sitä mitä halusin, mutta en halunnut luovuttaa ennen kuin aikaa olisi kulunut tarpeeksi.


Helmikuussa isä sairastui ja joutui pitkäksi aikaa laitoshoitoon. Sairaalareissuja taisi tulla peräti kolme tämän vuoden aikana. Hyppäsin Turussa milloin minkäkin asian takia, kaikki kuitenkin saatiin sujumaan.


Maaliskuussa koitti kauan odotettu levähdystauko eksoottisessa lomakohteessa. Reilu viikko ilman huolia, yli 95 % kosteus ja päivälämpötila +30 astetta.


Tuli kesä ja en saanut nukuttua. Sinnittelin kesälomani alkuun ja yritin rentoutua. Välillä se onnistui paremmin ja välillä huonommin. Laskin päiviä milloin pitää palata töihin.


Tuli syksy ja mieleni musteni yhä enemmän. Helpotusta olotilaani tuli ainoastaan liikunnasta. Pääsin onneksi matkustamaan edes Tukholmaan ja Tallinnaan. Sain työpaikan, jota en kuitenkaan ottanut vastaan. Kiristelin hampaitani töissä.


Tuli joulukuu ja pilkahdus toivoa itsenäisyyspäivän paikkeilla. Toivo muuttui iloksi paria päivää ennen joulua.


Maanantaina menen allekirjoittamaan työsopimuksen.

Saa nauraa

Joku aika sitten olin kovin suivaantunut kun joku kävi lukemassa tätä blogia vähän liian tiuhaan. Laitoin jopa blogini kiinni yhdeksi viikonlopuksi, jotta se kurkkiminen olisi vähentynyt. Pari viikkoa sitten älysin mistä oli kyse; olin itse aiheuttanut itselleni tämän todella traumaattisen teon! Minulle selvisi, että tämän koneen serveri ei olekaan siellä missä olen sen kuvitellut olevan vaan ihan toisella paikkakunnalla. Kylläpä minua huvitti jälkikäteen oma tyhmyyteni.

Toinen huvittava sattumus kävi juhannusvapailla. Mulla ei ole tapana pelata konella yhtään mitään, koska IMO se on lusmujen ja luusereiden hommaa. En voi ymmärtää kuka käyttää kallista vapaa-aikaansa jonkun hiton pelin tahkomaiseen? Tai vieläpä palkkaa jonkun pikku-kiinalaisen tekemään sen puolestaan (WoW). No, kuinka ollakkaan sateisena päivänä bongasin yhden mulle sopivan pelin ja pelailin sitä aina silloin tällöin joitakin minutteja kerrallaan. Jollain aloittajan moukan tuurilla pärjäsinkin alkuun kohtalaisesti, mutta sitten rupesi tökkimään. En saanut millään parannettua tulostani ja sekös harmitti! Olen tottunut siihen, että harjoittelemalla tulos kuin tulos paranee, mutta näin ei käynyt tällä kertaa.

Eli taipumusta löytyy toisten tekemisten hämmästelyyn ja sitten teen itse saman asian toisten perässä.....

TJ on tänään viisi, sain iloisen yllätyksen eilen työpaikan kautta. Eräs yhteyshenkilö tuuppasi käteeni kesäkassin, josta paljastui herkkuja; pullaa, karkkeja, juotavaa yms. Olin niin häkeltynyt lahjasta, onneksi sentään tajusin kiittää.

Hämmästyttävän moni asia on loksahtanut viime viikkoina paikoilleen, saatan syksyllä olla jo perusjutut tajuava FF.

:=)

Motivaatiohousut

Vaatehuoneessani on Daksin pellavaiset motivaatiohousut odotamassa minua. Ne ovat ainakin sen yhden vaatekoon liian pienet. Minulla on 30.7. asti aikaa mahtua niihin.

Kävi vielä niin "onnekkaasti", että työnantajani pääti osallistua tämän projektin onnistumiseen. Ei ole pelkoa, että seuraavan kuuden kuukauden aikana kantaisin kaupasta mitään ylimääräistä herkkua itselleni. Toiseksi joudun myös miettimään tarkemmin milloin ostan itselleni bussilipun. Tänään jätin sen ostamatta ja tulevan maanantaina sekä tiistain kävelen töistä kotiin. Saan väkisinkin enemmän liikuntaa jatkossa.

Vali-vali-vali

Nyt on ihan hilkulla ettei mittari ole täynnä - liian täynnä.

Tämä syksy/talvi on ihan suosta.

Ensiksi YT, sitten yhden muuton valmistelu noin kahden viikon aikana. Koko aika ylitöitä 0,5-1,5 työpäivää kohti. Olen myös tehnyt töitä, jotka eivät mielestäni minulle kuulu ja sekin lisää stressiä.

Kaiken uuden opettelun lisäksi toisen muuton valmistelu, vaikka olinkin siinä vain yksi monista järjestäjistä niin siltikin se on rasittanut minua tarpeeksi paljon.

Nyt sitten viimeisimpänä niittinä huolehtiminen isän voinnista. Lähden Turkuun tulevana lauantaina ja katson onko kotikotona jotain asioita, joista pitäisi huolehtia. Varmasti pestä pyykkiä, puhdistaa jääkaappi ja viedä auton avaimet pois. Mitä ihmettä silläkään enää tekee?

Kukaan ei ole neuvomassa mitä pitäisi tehdä..... isä tuskin tulee enää kotiin.

Taas tulee se tuttu tunne, jolloin kaikki turhanpäiväinen ärsyttää ihan suunnattomasti ja siis lähes kaikki asiat ärsyttää. Varsinkin ihmiset, jotka jaksavat jauhaa turhista turhimpiakin asioita.

19 tuntia

Huokaus....


19 tuntia muuttoa on takana ja toivottavasti ilman mitään fataaleja tapahtumia. Perjantaina eli eilen olin töissä 07:50 - 20:45 ja tänään 09:15-15:15.


Kohta lasken jalkani lämpimään veteen ja kasvoilleni viilentävän kasvonaamion - kahden viikon päässä olen jossain päin Euroopan ilmatilaa matkalla turkoosin veden ja palmun ääreen :D

Kilahdus

Tänään on huima sunnuntaiahdistus... onneksi pääsen illalla riehumaan uima-altaaseen pahimman ahdistukseni pois.

Olen ihan varma, että jonain päivänä töissä kilahdan totaalisesti nykyiseen tilanteeseen. Onneksi pahin on ohitse kolmen viikon päästä. Jotenkin tekisi mieli ravistella ihmisiä ihan kunnolla ja paria vielä reilulla kädellä. Yksi on yhtä mieltä, toinen toista ja kolmas kolmatta - teet miten tahansa niin mikään ei ole hyvä ja nyrpistellään nenää ikään kuin siihen olisi jotenkin oikeutettu tai varaa edes tehdä sellaista.

Tässä on vaan se huono puoli, että kun mut suututtaa niin sitä ei korjaa M-I-L-L-Ä-Ä-N. Tähtifirma olisi aika nesteessä, jos nyt päättäisin nostaa kytkintä.

Kuukausiraportti I

Nyt on oiva hetki miettiä miten vuoden 2009 ensimmäinen kuukausi on mennyt lupausten suhteen ja lupaukseni olivat siis:

- keskittyä olennaiseen

- harjoitella kohtuullisuutta ihan kaikessa

- oppia uutta töissä

- mahtua yhtä vaatekokoa pienempiin vaatteisiin

Kohta 1: olen nimenomaan keskittynyt vain ja ainoastaan olennaiseen :) Kotona olen kylläkin ollut hieman laiska, mutta töissä on keskittyminen olennaisiin asioihin ollut kohdillaan.

Kohta II: jep, tämä on onnistunut hyvin, vain kerran olen poikennut kohtuullisuudesta. Ei enää kolme suklaalevyä viikossa.

Kohta III: no, tältä ei ole voinut välttyä. Onneksi on ollut hyvät opettajat. Propsit heille. Näin jalkapallo yms. termillä.

Kohta IV: tätä kohti mennään ja projekti etenee lupaavasti.

Miinustakin annan itselleni. Minusta on tullut erittäin häikäilemätön oman napani suhteen. Pidän huolen, että olen jonossa ensimmäisenä. Varsinainen hedonisti. Tämä on todennäköisesti huomattu työpaikalla, leijun välillä toimistossa ihan kunnolla typerä virnistys naamallani.

Kaikkea hyvää ei voi ilmeisesti aina saada yhdellä kertaa.