Vuosi 2009 ei jää muistoihini mitenkään hohdokkaana vuotena.
Aluksi oli työpaikan muutto uusiin tiloihin, vihasin paikkaa jo ensinäkemästä. Se tunne ei muuttunut ajan kuluessa yhtään sen paremmaksi. Toiseksi työn sisältö ei ollut sitä mitä halusin, mutta en halunnut luovuttaa ennen kuin aikaa olisi kulunut tarpeeksi.
Helmikuussa isä sairastui ja joutui pitkäksi aikaa laitoshoitoon. Sairaalareissuja taisi tulla peräti kolme tämän vuoden aikana. Hyppäsin Turussa milloin minkäkin asian takia, kaikki kuitenkin saatiin sujumaan.
Maaliskuussa koitti kauan odotettu levähdystauko eksoottisessa lomakohteessa. Reilu viikko ilman huolia, yli 95 % kosteus ja päivälämpötila +30 astetta.
Tuli kesä ja en saanut nukuttua. Sinnittelin kesälomani alkuun ja yritin rentoutua. Välillä se onnistui paremmin ja välillä huonommin. Laskin päiviä milloin pitää palata töihin.
Tuli syksy ja mieleni musteni yhä enemmän. Helpotusta olotilaani tuli ainoastaan liikunnasta. Pääsin onneksi matkustamaan edes Tukholmaan ja Tallinnaan. Sain työpaikan, jota en kuitenkaan ottanut vastaan. Kiristelin hampaitani töissä.
Tuli joulukuu ja pilkahdus toivoa itsenäisyyspäivän paikkeilla. Toivo muuttui iloksi paria päivää ennen joulua.
Maanantaina menen allekirjoittamaan työsopimuksen.
Tekstit
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti