Kävin eilen katsomassa isää hoitokodissa. Se on ihan uusi, vasta pari kuukautta sitten avattu yksikkö Vähä-Heikkilässä. Huone oli sellainen kliinisen näköinen kahden hengen huone. Kaikki uutta ja kiiltävää, huoneessa oli iso plasma-TV seinällä. Juttelin lopuksi yhden hoitajan kanssa ja vähän vaikutti siltä, että isä on yksi osaston virkeimmistä potilaista, mutta omissa silmissäni hän on kyllä tosi kuihtunut. Isä kyllä suunnitteli karkaavansa mukaani! Vasen käsi on kantositeessä ja vasen poski oli vielä mustelmilla.
Kotikotona heitin viisi kassillista ruokaa pois kaapeista ja etsin papereita, jos niistä saisi lisätietoja. Yksi ylimääräinen auto olisi ainakin tallissa.
Siinä ajellessani itäisen Turun katuja mietin, miten tuntemattomalta ne kuitenkin niin tutut kulmat näyttävät. Paljon oli tullut uusia rakennuksia jne. Kuusitoista vuotta on pitkä aika, siinä ajassa moni asia ehtii muuttumaan.
Kävin lopuksi Liedossa juttelemassa viimeisimmät kuulumiset - hauskaa oli ,-)


Ei kommentteja:
Lähetä kommentti